Mitään suurta ei ole valmistunut vähään aikaan. Tekeillä on lämmin villatakki, jonka suunnitelmat ovat eläneet pitkin matkaa aika tavalla. Tavallisista värivalinnoistani poiketen neule on harmaanruskea. Vähän niin kuin muutaman viime kuukauden maisemakin.
Pieniä lämmikkeitä olen saanut valmiiksi asti. Perusvillasukkia pidän päivittän, vaikka lämpötila ei varsinaisesti sitä vaatisikaan. Satojen neulottujen parien jälkeen lempisukakseni on muotoutunut riisuttu malli. Aloitan sen kärjestä, jalkapöydän leveimmällä kohdalla teen pienen levennyskiilan. Kantapään teen lyhennetyillä kerroksilla, enkä neulo varteen yleensä minkäänlaista resoria. Reuna rullaa pikkuriikkisen, mutta se ei haittaa.
Sinällään rauhallisen värinen liukuvärjätty sukkalanka muodosti hassut vaaleat raidat, tietysti aivan eri kohtiin. |
Tänä syksynä ranteenlämmittimet ovat olleet sopivan lämmin käsivaruste. Niitä on mukava tehdä langanlopuista. Suoran putken neulominen on simppeliä, mutta pienillä variaatioilla saa sopivasti vaihtelua.
Silkkialpakkainen lanka on uskomattoman pehmeää, mutta nuhjaantuu käytössä nopeasti. |
Alareunan taite pitää kovemmalla kulutuksella olevan osan jämäkkänä ja rullautumattomana. |